Kissoja, koiria, käsitöitä, taidetta.
Askartelunohjaaja
Tekstiilialan artesaani
Kissojen ystävä
Koirien kaveri
Rakkaudella pentusi
Blogista löytynyt juttu, joka sai kyyneleet silmiini:
Minä kuolin tänään. Kyllästyit minuun ja veit minut löytökotiin. Heillä oli täyttä ja minä vedin lyhyen tikun. Olen mustassa jätesäkissä kaatopaikalla nyt. Joku muu pentu saa lähes käyttämättömän hihnan minkä jätit. Kaulapantani oli pieni ja likainen, mutta nainen otti sen pois kaulasta ennenkuin lähetti sateenkaarisilloille. Mutta olisinko kotona vielä jos en olisi syönyt kenkiäsi? Minä vain leikin kun sinä unohdit ostaa pennun leluja. Olisinko vielä kotona jos olisin ollut sisäsiisti? Nenäni hinkkaaminen jätöksiini sai minut vain häpeämään ulostamista. On kirjoja ja kouluttajia jotka olisivat opettaneet sinulle miten opettaa minut menemään ovelle kun tulee hätä. Olisinko vielä kotona jos en olisi tuonut kirppuja kotiin? Ilman kirppumyrkkyä en päässyt niistä eroon sen jälkeen kun jätit minut ulos päiviksi. Olisinko vielä kotona jos en olisi haukkunut? Yritin vain sanoa että "minua pelottaa, olen yksinäinen, olen täällä! olen täällä! ja haluan olla paras ystäväsi." Olisinko vielä kotona jos olisin tehnyt sinusta onnellisen? Hakkaaminen ei opettanut minua miten sinä voisit olla onnellinen. Olisinko vielä kotona jos olisit pitänyt minusta huolta ja opettanut minulle käytöstapoja? Et kiinnittänyt minuun mitään huomiota ensimmäisen viikon jälkeen mutta minä vietin kaiken aikani odottamalla että rakastaisit minua. Minä kuolin tänään. Rakkaudella pentusi.
Aloitan uuden blogin toisen rinnalle. En halunnut täyttää toista täyttää näillä jutuilla mitä kenties tanne asettelen. Kissajuttua, koiratarinaa, linnun laulua, kotilon matelua, puikkojen kilinää, koukun kieputusta, ompelukoneen surinaa, askarruksen piperrystä, vanhasta uutta.
En tiedä miten aikani ja intoni tähän riittää. Voipi olla, että harvemmin palailen tähän suuntaan, toisinaan saatan intoutua kovastikin. Sen me tulemme toteamaan myöhemmin. Aloitus on tehty, teenkö muuta.
