html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en">
Kissoja, koiria, käsitöitä, taidetta.
Askartelunohjaaja
Tekstiilialan artesaani
Kissojen ystävä
Koirien kaveri
Elämänlanka; Pilviä ja Unelmia
| |
Toisessa blogissani olen kertonut olevani eräässä näytelmässä mukana. Muutaman rekvisiittaan kuuluvan jutun olen tehnyt näytelmää varten itse. Eli virkannut itselleni ja näytelmätyttärilleni vanhanajan nenäliinat. Niitä jopa tarvitaan, koska meillä on kahden tyttären kanssa yhteinen itkukohtaus. Viivi-äiti käyttää muuten vaan nenäliinaa usein, kun hermostuu tai muuta vastaavaa. Mallit ovat Mary Oljen kirjasta. Niihin ei ollut ohjeita vain kuvat joista sitten seurasin mallia.

Viivi-äidin nenäliina

Vanhimman tyttären, Paulan nenäliina

Keskimmäisen tyttären, Irman nenäliina

Nuorimmaisen tyttären,Elsan nenäliina.
Näytelmä on siis alkuperältään elokuvasta "Ruma Elsa" näyttämölle sovitettu.
Onko täällä mitään?

Ei ole toisessakaa nurkassa.

Mihin se emäntä on ne vessapaperit piilottanut?

Vanha ruma lasiovinen kirjahylly sai tänä kesänä uuden värin ja käyttötarkoituksen. Kuvaa varten poistin lasiovet. Hyllykkö on kuitenkin sen verran pimeässä paikassa, ettei kaikki nuket näy kunnolla. Enkä jaksanut siirtää mitään lamppua viereen (laiskuutta se vain on). Mutta eiköhän periaate keräilemistä nukeista ja pelleistä selviä, ja lisää ostan aina kun eteen sattuu. En tiedä sitten mihin niitä tungen tuo alkaa myöskin olla melekosen täysi.









Olen joskus aikoinaan ostanut vanhasta kirjapainosta vanhoja kirjasinlaatikoita kaksi kappaletta. Maksoivat silloin 250 markkaa kappale. Niihin keräilen kaikkea pientä kivaa. Toinen on jo täynnä, toista en vielä ole laittanut edes seinälle, mutta jos löydän pikkukivaa, on senkin aika pian saada seinäpaikka. Tässä kuva ensimmäisestä.

Nuo nukkekotinuket olen löytänyt jo joskus yhdeksänkymmentäluvulla jostain kirpparilta, ylhäällä olevat jäivät kyllä osittain kuvasta pois.
Kun en ole saanut tämän blogin kanssa viime aikoina mitään aikaiseksi. Tuon Elämänlanka-blogin asiat ovat vieneet kaikki mielenkiinnon muuhun tekemiseen, mutta ainakin yritän luvata tännekin asioita, jotka tänne kuuluvat. On alettava tekemään uusia, kauniita asioita. Tai voinhan tänne ennen tekemiäkin vähitellen pukata. Jos joku seuraa Elämänlanka-blogia, niin tämän päivän tehtävään ainakin sopisi, kun oli "tavarapaljoudesta" kysymys.
Lupaan ja vannon, kautta kiven kannon, että tähänkin blogiin alkaa virrata kuvaa kuvan perään. Pakko.
Juicen syksyilyä
Syksyllä vain nautiskellaan ja köllötellään.
Otetaan vastaan viimeiset auringonsäteet säleverhon väleistä.
Lempipaikallani, emännän sohvalla.
Siinä aina on pehmoinen peitto valmiina.

Käpälää lämmittää mukavasti ja nenänpäätä

Molemmilla käpälillä saa enemmän aurinkoa pyydystettyä
Huomaatteko, olen samassa kohtaa kuin monta kuvaa aiemmin ihan pikkuisena, emäntä on vain vaihtanut peittoja välillä. Minä olen jo iso poika ja kolmen lapsen isä. (Muista ei kerrota kenelläkään)
"Alkuperäinen" kuva, netistä löydetty Oma piiros paperilla

Kuva siirretty voipaperille Kuva siirretty ja rajattu maalaamalla ikonilaudalle,väri punaokra
Tästä jatketaan tänä iltana, alkaa jänskättää, että mitähän tästä tuleekaan, onnistunko?
Toinen näistä kissoista on saanut nimen Hilma uudessa Oulun kodissaan. Velipoika ja siskolikka ovat edelleen sekä nimettömiä että "kodittomia". Jos joku haluaisi antaa heille kodin, otan mielelläni kommentteja vastaan. Asumme Etelä-Pohjanmaalla.

Velipoika ja Hilma -

- ja todella pieni laatikko

Siskolikka ja Hilma -

- ja sama pieni laatikko
Laatikossa on puolillaan huopakattonauloja, laitoin pari käytettyä kirjekuorta naulojen päälle, etteivät pistele takapuolta.
Blogista löytynyt juttu, joka sai kyyneleet silmiini:
Minä kuolin tänään. Kyllästyit minuun ja veit minut löytökotiin. Heillä oli täyttä ja minä vedin lyhyen tikun. Olen mustassa jätesäkissä kaatopaikalla nyt. Joku muu pentu saa lähes käyttämättömän hihnan minkä jätit. Kaulapantani oli pieni ja likainen, mutta nainen otti sen pois kaulasta ennenkuin lähetti sateenkaarisilloille. Mutta olisinko kotona vielä jos en olisi syönyt kenkiäsi? Minä vain leikin kun sinä unohdit ostaa pennun leluja. Olisinko vielä kotona jos olisin ollut sisäsiisti? Nenäni hinkkaaminen jätöksiini sai minut vain häpeämään ulostamista. On kirjoja ja kouluttajia jotka olisivat opettaneet sinulle miten opettaa minut menemään ovelle kun tulee hätä. Olisinko vielä kotona jos en olisi tuonut kirppuja kotiin? Ilman kirppumyrkkyä en päässyt niistä eroon sen jälkeen kun jätit minut ulos päiviksi. Olisinko vielä kotona jos en olisi haukkunut? Yritin vain sanoa että "minua pelottaa, olen yksinäinen, olen täällä! olen täällä! ja haluan olla paras ystäväsi." Olisinko vielä kotona jos olisin tehnyt sinusta onnellisen? Hakkaaminen ei opettanut minua miten sinä voisit olla onnellinen. Olisinko vielä kotona jos olisit pitänyt minusta huolta ja opettanut minulle käytöstapoja? Et kiinnittänyt minuun mitään huomiota ensimmäisen viikon jälkeen mutta minä vietin kaiken aikani odottamalla että rakastaisit minua. Minä kuolin tänään. Rakkaudella pentusi.
Eilen illalla tein monen tunnin työn kilpailun suhteen. Laitoin lähes kaikkiin tässä blogissani oleviin seurattaviin "mainoksen" kilpailusta, eläimiin liittyvät blogit jätin sattuneestä väliin. Mainoksia tuli laitettua yhteensä 44 kappaletta, joista yksi on tähän mennessä poikinut uuden osallistujan, kolme on kiittänyt ja kieltäytynyt, yksi heistä koska on omana emoiluaikanaan pettynyt tulokseen. Kaksi muuta ovat enemmän kiinnostuneita muunlaisesta käsityön tekemisestä enemmän. Sekä uusi jäsen, että kaksi muuta ovat kuitenkin jatkaneet mainosta omassa blogissaan.
Yhteenveto 44 ilmoitusta. Yksi jäsen lisää. Kolme kieltäytynyt. Kolme jatkanut mainosta.
44 - 4 = 40 vastaamattomia toistaiseksi
40 + 3 = 43 mainosta maailmalla
3 + ?? = ???? lisämainosta menossa muiden kautta vielä
Jos tämän kaiken työmäärän jälkeen astakin kilpailu epäonnistuu, niin sitä ei kannata jatkaa ainakaan siihen tyyliin, jolla sitä aiemmin on viety eteenpäin.